Taas talvi tulee ja usein itsekin vastaan kysymyksiin, että ovatko todella hevosemme talvella ulkona. Kyllä ovat ja niiden pitääkin olla, jotta voin taata niille hyvät olosuhteet lajityypilliseen käyttäytymieen. Suurin osa hevosistamme ulkoilee ympärivuoden ilman loimia. Joukossa on poneja, suomenhevosia ja puoliverisiäkin. Eikä niitä haittaa ulkoillessa talven tuiskut tai kesän kuumuus. Sateellakin hyvinhoidettu karva ei edes kastu kuin ihan pinnasta. Iho on hevosella silloinkin kuiva. Yhtään hevosta ei ole meillä klipattu. Kaikki karvaisimmatkin suokit on taatusti aamulla olleet kuivia. Tai jos luet jutun huolella niin eihän se hevosen iho ole edes märkä vaan kuiva ja lämmin hevosen hikoillessakin. Nykyään harrastehepatkin klipataan ja loimiin käärittynä ulkoilevat pienissä tarhoissa yksin. Tämä ei ole hevosenelämään. Toki poikkeuksia löytyy aina ja yksilöitä. Tällä loimirumpalla rikastuu vain loimien myyjät.

Eläinlääketieteen tohtori Per Michanec..tiivistelmä Hevosurheilussa 7.10 olleesta jutusta
"out of the box" eli boksin ulkopuolella ja käytännön hevoselämässä konkreettisesti karsinan ulkopuolella
-pahin virhe mitä ihminen tekee hevosen kanssa on, että ne kuvitellaan ihmisen kaltaiseksi
-hevosenpidon malli otetaan hevosista luonnossa, jossa hevonen on kova ja karski eläin
1.hevonen on laumaeläin ja ne haluavat elää ryhmissä
2.hevoset syövät ja liikkuvat paljon
3.hevoset viihtyvät ulkoilmassa
4.jatkuvasti jaloillaan olevana eläimenä hevonen ei nuku kuin ihminen..noin yksi tunti syvää unta/vrk, tämä lähinnä päiväsaikaan
5.hevosen psyyke voi hyvin, kun se saa toiteuttaa itseään vuosimiljoonaisella sisäsyntyisellä mallillaan
Jos hevosen terveydellisia oloja halutaan parantaa niin paluu mahdollisimman monessa asiassa lähelle luonnonmukaista olosuhdetta.
Voiko nykyhevosta sitten verrata villihevoseen??? Kyllä, vuosimiljoonissa syntyneet laijityypilliset käyttäytymistavat eivät muutu muutamassa tuhannessa vuodessa.
Nykyhevonen asuu usein lämpimässä tallissa ja ulos mennessä loimitetaan eripaksuisilla loimilla, jopa tallissakin ja kesällä...
Milloin hevosella on kylmä? Silloin kun lämmöntuotanto on pienempi kuin lämmön luovutus. Tällaista tilannetta ei käytännössä pääse aikuisella hevosella syntymään.
Paikallaan seisovan 500-kiloisen hevosen elimistön kriittinen raja on -25 astetta. Tämän jälkeen sen täytyy lisätä energiantuotantoaan jollain tavalla. Lyhyellä aikavälillä tämä tapahtuu värisemällä (eli huomio hevonen ei värise siksi, että sillä on kylmä vaan se lisää silloin energiantuotantoaan!!!). Pidemmälllä aikavälillä hevonen kasvattaa ns.ruskeaa rasvaa. Kun hevonen lisää energiantuotantoaan se tarvisee lisäenergiaa eli kylmällä ilmalla hevonen syö enemmän. Jos ruokaa ei ole saatavilla enempää niin pitkällä aikavälillä hevonen saattaa laihtua. Mutta mitään hätää hevosella ei ole kylmällä. Ihmisellä tämä raja on +27 astetta ja pigviinillä -40 astetta.
Lämpöä luovutetaan sitä tehokkaammin mitä enemmän suhteellista pinta-alaa on. Isoilla eläimillä tämä suhteellinen pinta-ala on aina pienempi. Poneilla pinta-ala on hieman isompi kuin hevosilla näin ollen niille onkin kehittynyt paksumpi karva.
Hevosen hikoilu. Valmennuksessa hevonen hikoaa. Tällöin hevosen keho tuottaa sisäistä lämpöä joka pyrkii kehosta pois. Tämä lämpö muuttaa hevosen hien kaasuksi. Kaasuuntunut vesihöyry lähtee nousemaan kohti karvan kärkeä. Karvan kärkeen ehdittyään kaasuuntunut vesihöyry on viilentynyt ja muuttunut jälleen pisaramaiseksi. Se ei kuitenkaan ole enää hevosen iholla, joten hevosen iho on tässä vaiheessa on kuiva ja lämmin. Talvella kuivuminen tapahtuu hitaammin, joten hevonen näyttää pitkään märältä.
Hevosia kuitenkin loimitetaan paljon, mutta kylmältä suojaaminen ei saisi olla loimituksen syy, koska hevosen eivät palele alle -25 asteen lämmössä tai sen siinäkään, jos heillä on tarpeeksi ruokaa tarjolla. Tätä myös nykyaikaan vaikeuttaa eläisuojeluaktivistit, naapurit tai ylipäätänsä ihmiset jotka eivät tiedä, että hevonen ei ole karvainen ihminen.
Hevosen karvapeite toimii samalla tapaa kuin linnun höyhenet. Karvankohottajalihaksilla hevonen kylmällä ilmalla pörhentää karvansa. Näin karvonen väliin mahtuu ilmaa ja tämä ilma lämpenee, kun hevosen ihosta vapautuu lämpöä. Loimittamisella saadaa aikaa se, että tätä pörhentämistä ei pääse tapahtumaan ja hevosella voi olla paljon ikävämpi loimen kanssa ulkoilu. Varsinkin, jos loimia laitetaan useampi päällekäin. Myös loimen istuvuus ei ole aina hyvä, joten sekin tekee loimen epämukavaksi.