On ollut todella vaikeaa lähes kaikilla osa-alueilla. Tänään tuntuu hieman sille, että elämä voittaa hiljalleen. Uuden reumalääkkeen sisäänajossa on ollut ongelmia ja samalla sain päähänpiston lopettaa yhden yli kaksi vuotta käytössä olleen kipukynnistänostavan lääkkeen. Yli viikon olen kärsinyt pahoinvoinnista 24h vrk. Lisäksi muksuilla on ollut oksennustautia, joten osa varmaan sitäkin. Tänä aamuna tuntuu sille, että pahoinvointi alkaa hellittää. Edelleen syöminen haastavaa, mutta juuri nyt napostelen viinirypäleitä ja ne maistuu raikkaalle. Nyt uusi reumalääke tauotetaan viikonlopun yli ja maanantaina taas koitan alkaa sitä ottamaan. Onneksi reumapolin hoitajat ovat aina neuvomassa ja sinne on helppo soittaa. En usko, että tuolla yhdellä reumalääkkeellä tulen pärjäämään, joten siksi yritän purkaa vanhaa kipulääkitystä, jotta keväällä saadaan taas kokeiluun uusia troppeja.

Nämä lääkeasiat on todella vaikeita. Te, kanssakipuilijat, tiedätte mitä tätä on, mutta jotka ei tällä tiellä ole koskaa ollut niin ei voi tietää mitä tämä on. Ei juuri näistä asioista ole juuri puhunut, joskin nyt enemmän ja tänne toki kirjoitellut. Ihan älyttömän helposti ihmiset, jotka joutuu lääkein hoitamaan terveyttään, tuomitaan jollain tapaan. Varsinkin kipulääkkeiden käyttäjät. Jotkin sydän- ja verisuonitautien lääkeet ovat paljon hyväksytympiä kuin kipulääkkeet.(.enkä tarkoita tällä buranaa). Joskin minä olen kyllä saanut aina terveydenhuollossa ymmärrystä osakseni ja tarvittavat repeptit on uusittu kyseenalaistamatta niitä. Mutta tiedän lukuisia tapauksia, jossa näin asiat ei ole. Kyllä minunkin lääkeasioita kauhistellaan varmasti lähipiirissä ja osa varmaan tuomitseekin. Olisihan se mahtava pärjätä ilman lääkkeen lääkettä, mutta minulla on tässä lauma lapsia ja eläimiä hoidettavana, joten ihan hirmusti ei jää vaihtoehtoja. Koko ajan kuitenkin taas etsitään parasta mahdolista lääkitystä, jolla voi toimintakykyni säilyttää. Helppoa tämä ei ole, mutta nyt taas voiton puolella..ehkä.

Melkoista sitkuttelua on nyt viime ajat olleet. Silloin myös monet asiat nousee suuremmiksi mitä ne oikeastaan on. Pienet vastoinkäymiset tuntuu isommille kuin ne oikeastaan on. Onneksi ymmärrän jo itseäni näissä asioissa.

Tallilla ja työssä saan onneksi sairastamisen ja kivut taka-alalle. Minulla on ihan älyttömän ihanat hepat, asiakkaat, oppilaat ja valmennettavat. Tunnit kuluu töissä ja tunninpidossa ihan siivillä. Nyt kisaajien kanssa treenataan toden teolla kohti kevään ja kesän kisoja. On mahtava huomata oppilaiden kehitystä. Huomenna on taas talentryhmän harkkakisat. Ensi kuun lopulla on jo ensimmäisiä kakkostason kisoja. Pitäsi itsekin maksaa luvat ajantasalle, jotta kisaaminen sitten onnistuu.

Minnin kanssa ollaan siirrtytty selvästi kovempaan treeniin. Kaikki on todella vaikeaa. Tammukka on niin intona ja tänäänkin vetäisi kunnon pukkiloikka hyppelöt vaan ihan silkasta kuumumisesta. Tämä vaihe on vaikeampi kuin odotin. Täytyy koko ajan keskittyä 110%:a ja siitä huolimatta tammukka pääsee yllättämään. Nyt on myös rauhoittavat rehulisät lähes maksimilla päällä ja korvat myös kiinni. Kyllä tuollainen satavaihteinen ferrari on vaan haastava ratsastaa, mutta eiköhän tämä tästä toivottavasti ala helpottaan.

Tytti on onneksi ollut helpompi. Onhan hänkin innokas, mutta osaa suunnata innon paremmin töihin. Laukka on saannut todella paljon voimaa ja sitä voi jo saataa melko hyvin. Kiireisyys on edelleen vaikein asia, jota pitää saada pois ennen kisoihin menemistä. Laatuarvostelukarsinnat Tytillä on toukokuussa, joten sinnekin pitäisi saada irtohypytysharkkoja tehtyä. Villelle on tulossa katsojat lauantaina, joten jos Ville muuttaa uuteen kotiin niin päästää Taika-varsa vierottamaan ja sen jälkeen jotkin harkkakisat olisi Tytille hyvät.

Auts..nyt selkä jo kramppaa tässä istumisesta, joten pakko lopetella. Muksujen kanssa hetkeksi nauttimaan yhdesäolosta ennen töihin lähtöä.