Tiistaina kävin reumapolilla tuikkaamassa Cimzia piikit molempiin reisiin. Pistäminen oli helppoa, mutta aine kirveli kyllä aika paljon. Ei mitään kummaa reaktiota tullut. Toiseen jalkaan pieni mustelma, kun tielle sattui pintaverisuoni. Alkuun aine teki patit ihonalle, mutta siitä lääke lähti sulamaan. Vielä ei mitään mullistavaan muutosta voinnissa ole ollut. Ranteiden ja nilkkojen nivelkivut on kyllä jotenkin helpottaneet. Käsissa oleva aamupöhötys ja pakotus on poissa. Joskin turvotus peittää alleen näköjää puutumisoireet, koska käsien pikkurillin puoleiset syrjät on nyt neulottuneina, mutta tämä ei ole kipua, joten paljon siedettävämpää kuin se. Selkä ja lantio on aika samassa tilassa vielä, mutta katellaan miten lääke alkaa sinne tehota.

Nämä biolääkkeet kuuluu erityiskorvattaviin lääkkeisiin. Kela oli myöntänyt minulle tämän korvauksen. Kaksi tällaista Cimzia ruiskua maksaa 1080€. Nyt eka pistetään kahden viikon välein kaksi ruiskua ja sitten yksi ruisku kahden viikon välein. Ekalla ostokerralla maksoin lääkkeinen maksukaton täyteen eli 610€. Tuosta summasta saan Kelasta takaisin 250€, koska sen verran lääkkeisiin minulla on jo alkuvuonna rahaa mennyt. Eipä olisi kyllä omin varoin mahdollista tällaisia lääkkeitä käyttää, joten tässä kohtaa olen hyvin hyvin kiitollinen Kelalle ja yhteiskunnalle.

Melan toiminta kyllä raivostuttaa. Osatyökyvyttömyyseläke hakemus on seisonut käsitelijän jonossa helmikuusta alkaen. Soitin sinne ja jonossa ollaan, mutta ei kuulemma vielä ihan heti tulossa vireille. Tämä jakso päättyy 30.4, joten käskivät laittaa uuden b-todistuksen tulemaan. Sen teinkin. Tapasin taas uuden lääkärin TK:ssa. Omalääkäri systeemi ei pelaa, joten joka kerta näköjää uusi heppu vastassa. Ihan hyvän lausunnon hän kuitenkin rustaili. Uusi todistus on 30.6 asti. Jospa sitä ennen saisivat päätöksen tekaistua. Tähän laitettiin vielä maininta reumalääkärin tekemästä BASDAI kokeesta, jonka tulos on minulla 6, mikä tarkoittaa, että reumasairauteni on aktiivinen. Viimeksi Melan lääkäri kumosi reumalääkärin diagnoosit, joten katsotaan mitä ne nyt näihin sanoo. Tavallaan on taas lisää mustaa valkoisella, kun on tuo BASDAI sekä Kela kuitenkin antanut maksusitoumuksen nimikkeellä: hajapesäkkeiset sidekudossairaudet, reumaattiset tulehdukset sekä niihin verrattavat tilat (202). ...mutta en silti ole Melan suhteen mitenkään toiveikas.

Tallilla onneksi kaikki hyvin ja lasten kanssa. Paitsi, että Inkaliini on isänsä kanssa viikon matkalla Kreikan Rodoksella. Mulla on ihan järjetön ikävä sitä. Vielä olisi kolme ja puoli päivää lomaa niillä jäljellä. Olen kyllä Inka puolesta onnellinen. Hän saa ihan luksus loman isän jakamattoman huomion alla. Kuvia ovat laitelleet paljon ja ihanaahan heillä on.

Minnin kanssa treenit ovat jatkuneet normaaliin tapaan. Kaikki on ennallaan. Virtaa riittää ja olenkin pitänyt treenit kunnollisina. Ei mitään hyssyttelyä. Vaihtoja treenataan paljon. Vasemmalta oikealle on jo hyvä. Puhdas etenee ja saan sen hyvin avuille. Mutta oikealta vasemmalle on Minnin helpompi suunta niin tässä tamma on ihan äärettömän oma-aloitteinen. Saan jankutttaa sitä ihan huolella ja keksiä jos jonkinmoisia erikoisuuksia, jotta pääsen vaihdon tekemään ennen Minniä. Kisoja on tulossa paljon. Harmillisesti useissa kisoissa on vain yksi He A-tason luokka. Toinen mahdollinen on he b tasoa, joka ei kyllä enää innosta, eikä ole edes meitä varten enää. Sitten olisi joku Vaativa b aina toiseksi luokaksi. Tätä pitää nyt pohtia ja treenata. Onneksi viikonloppuna on Heidin valmennus la ja su sekä heti maanantaina Susan valmennus. Pitää valkkujenkin mielipidettä kuulostella. Eihän tuossa vaativassa ole kuin ne vaihdot tai oikeastaan toinen, jonka Minni ennakoi. Tänäänkin ratsastin eka molemmat vastalaukat niin moneen kertaan, että ne sujui varmasti. Oikeasssa kierroksessa saa aloittaa lävistäjät kyllä tällähetkellä sulkutaivutuksella, jotta saa ratsastettua sen tehtävän mitä halua eli joko vastalaukan tai sitten vaihdon. Haastavaa, kun on nokkela tamma monessa suhteessa alla.

Tytin tyllerö oli taivata laatarikarsinnoissa. Koko kisan kaikki 16 hevosta oli äärettömän tasaisia. Jo reilun puolen pisteen korotuksella Tytti olisi ollut sijoilla. Nyt sijoitus oi 12/16.  Irtohypytys, jota oltiin treenattu kaikki kaksi kertaa, sujui todella hyvin. Tytin käytös oli 10++++. Teki mukisematta ja reippaasti kaikki tehtävät. Tekniikasta sai 8 pistettä eli oikein hyvin tämä kohta. Kapasitetti oli tavallaan vain 7. Tytti hyppäsi ehkä noin 100cm okserin. Olisi mennyt isoimpaakin helposti, mutta tuomari jätti tähän ja tuumasi arvostelussa kapasiteetin olevan hieman arvoitus. Asenne ja luonne oli sitten 7.5. Minusta toki tämä olisi pitänyt olla 8, koska Tytti oli vaan niin superhyper mahtava käsitellä, vaikka innokas olikin. Estetuomari oli kyllä todella asiantunteva. Ratsastuskokeessa Tytti oli vähän liian intona mikä näkyi liikkeissä irtonaisuuden puuttena. Pisterivi oli 7-7-6.25 ja 7...muistaakseni. Luonne oli taas hyvä ja tasainen. Kaikki arkellajit olisi saaneet olla irtonaisempia, joka kyllä allekirjoitan täysin. Jotenkin tuo upean estekokeen jälkeen oli hieman ehkä pettynytkin tuohon askellajikokeeseen. Jos tuohon menisin uudelleen niin ratsastaisin ehkä vähän eritavalla..en kyllä tiedä onnistuisiko se sitten käytännössä. Tästä on mahtava jatkaa kisakautta. Mennen 7.5 Haapavedelle 2 tason kisoihin. Kaksi kohtuu haastavaa he B rataa, mutta Tytti on sellainen tyyppi ehdottomasti, että ei haasteista lopahda päinvastoin. Nyt Tytilllä ihan oma koulusatulankin kisauralle ostettu. Vähän jäin tuosta laatarikarsinnasta hampaankoloon, joten pitää miettiä meniskö kuitenkin vielä Ruukin karsintaan...no en usko silti meneväni.

Repe-rapa, joka suorastaa rakastaa mutaisissa tarhoissa kieriskelyä, on edennyt hyvin. Hieman edelleen yllättävät tilanteet saa sen hämilleen ja se saattaa tehdä pikku spurtin silloin. Tätä voi tapahtua, kun hakee hevosia sisälle niin, että koko lauma tulee samaan aikaan. Niin Repe on nyt isojen laumassa. On tosi hyvä siinä, melko pomo, mutta ei tuhma kellekkään. Vähän sellainen mä tulen nyt tähän syömään tyyppi. Matti on ollut jopa iloinen, kun on saanyt toisen ruunan laumaan. Olga on taas ollyt nyreissään, kun Matilla on aikaa olla myös Repen kanssa. On ne hassuja. No ratsukoulutus on nyt virallisesti alkanut. Hyvin hitaasti mentiin selkään. Kaksi kertaa harjoitetiin maltillisesti, että Repe päästi mut tuolille sen viereen ja siitä roikkumaan selkään. Alkuun kaksi kertaa tuolia ja sitä koko tilannetta pelästyi. Ryntäsi vähän eteenpäin, mutta Emppu sai nopeasti pojan takaisin maanpinnalle ja keskittymään töihin. Toikalla kerralla pääsin jo istumaan satulaan. Oikein ihanasti meni, vaikka Repeä tämä jännittään melko paljon. Tänään sitten meni aika nopeaan jo satulaan. Seisoi ihan hiljaa paikallaan. Sitten varovasti lähdetiin kävelemään. Alkuun muutamia haparoivia askeleita, muttta sitten mennä porskutti todella tahdikkaasti ja tasapainossa. Kaksi kertaa rynni vähän reilummin eteen päin, mutta Emppu nappasi kiinni niin huomasi Repekin ettei ole mitän hätää. Repen tapa on vähän jännittää uusia juttuja, mutta oppi yhtä nopeasti, että vaaratonta on ja oikeiastaan kivaakin, kun saa niin paljon kehuja ja namia.

Mitähän muuta tallille. Sinjan vauvamasu kasvaa ja utarettakin alkaa tulla, mutta mamma jolkottaa ihan yhtä intona kuin ennen tunneilla. Toki olen yritänyt keventään mamman työtä, mutta Sinja ei siitä kyllä oikein pidä. Onhan tässä parisen viikkoa la:n. Rosan sulho löytyi myös..Knuutilan Veikko...ihan musta muhku kenttäorhi. Olin oikein tyytyväinen tähän valintaan, joka tuli vähän lopulta yllättäin ja tuntuu tosi oikealle. Rosa on sen verran iso, että ori ei saa olla mammutti eikä toisaalta myös liian kevytkää ettei tule mitään käpylehmätyyppistä.

Nyt en jaksa enää istua tässä....selkään sattuuuuu..nukkumaan.