On aika vaikea yhtälö yrittää liikuttaa Minniä kevyesti, mutta toinen on täynnä virtaa, vaikka ruokintaa on laskettu jo aika paljon.  Eilen pistin kanget suuhun, kun nivelillä alkoi jo hyväksikäyttää minua :) . kangilla tammukka oli sitten sitä mieltä, että nyt on tosi treeni kyseessä ja pinkoi sellaista leijuravia ympäri maneesia, että kyllä mua nauratti. Ei todellakaa ole kintut kipeät, vaikka nivelet nesteileekin. Minnille on tullut paljon voimaa tämän talven aikana lisää ja se näkyy erityisesti ravissa. Tällä hetkellä ravi tulee vielä helposti passagemaiseksi, joten nopeutta tarvisi lisää..sellaista terävyyttä. Jalat oli oikein hyvät tuntoiset ennen ja jälkeen rats, mutta kylmäsin ne tietysti edelleen. Minnin kanssa on aina tosi kivaa. Hoidettaessa se on maailman kiltein ja seuralline heppa. Ratsastaessa aina mukana menossa.

Eilen ratsastin myös Matin. Myös hän on saanut voimaa paljon. Ravissa kantaa jo melko hyvinkin. Laukkaa saa auttaa paljon. Voimanpuutetta tai sitä, että joutuu vielä paljon ponnistelemaan, kompensoi mielellään vauhdilla. Onneksi kuuntelee istuntaa hyvin. Laukka on juuri niin hyvää kuin jaksaa ratsastaa. Välillä tuntui oikein selvästi satulaa, kun lavat ja säkä nousi Matin ponnistellessa eteenpäin. Vähän harjoiteltiin helppoja vastalaukkoja suoralla ja loivalla kaarella. Ensi kesän tavoite mennä jokunen He A-luokka tuntuu ihan realistiselle. Toivoittavasti Matti ei ole enää kisoissa niin intona mitä oli loppukaudesta. Matti on ehdottomasti sellainen hyväntuulen heppa. Sen keskittyminen on niin ihanaa. Työmyyrä <3.

Eilen ehdin vielä taiji-treeneihin, vaikka myöhästyinkin 15min. Oli tosi kivaa. Tää on oikein mun oma harrastus. Meitä on kiva porukka myös, sellainen kukin tekee tasollaan ja taidollaan ryhmä. Taijista saa aina niin mukavan olon kroppaan. Voi, kun saisi aikaiseksi tehdä liikeitä kotonakin. Nyt on ollut kyllä sellainen kipujakso, että kotona ei vaan saa mitään aikaiseksi, ei edes omaa lyhyttä jumppaa. Hermokipu on ollut erityisesti yläselässä, käsissä ja lonkissa sellaista, että vaikuttaa jo melko paljon yöuniin. Aamut menee aika horkassa, kun yrittää saada kropan käyntiin. Onneksi lasten kanssa liikkeelle on lähdettevä ja ratsastus on minulle terapialiikuntaa. Nämä kipujaksot masentaa kyllä aina. Eilenkin luulin, että influenssa olisi ollut tulossa, mutta ei se mitää flunssa teettänyt. Kipu vaan muistutti olemassaolollaan. Mutta tätä tää nyt vaan on, eikä parannusta ole luvassa.

Ensi viikolla on taas Ortonissa kuntoutus. Kivaa!!! On oikein ikävä kuntoutuskavereita. Meitä on yhteensä n.10 ja n.7 meistä vietetään paljon aikaa yhdessä iltaisin ohjelma loputtua. Vertaistuki on niin parasta.

Mutta nyt äkkiä ruokaa pöytään ja syömään. Sitten tallille pitämään tunnit ja sen päätteeksi ratsastaan Minninen.