Nyt juuri istun junassa. Rakas koiruliinini Elsi makoilee jaloissa. Olen siis hakemassa Elsiä kotiin. Aamulla lähdin Kokkolasta Tikkurilaa, jossa Heidin kanssa treffattiin. Ehdittiin kaffitellakin ja vaihtaa kuulumisia. HHe olivat olleet hyvin ihastuneita Elsiin. Nyt vaan toivotaan, että pennut olisi saatu aluille. 30 vrk:n päästä voidaan ultrata. Yhtään varsinaista astumista ei ole silmin nähty, mutta koirat ovat oleet kaksinkin esim.kauppareissujen ajan. Lunniksien asuttamien ei ole aina helppoa. Jos nyt ei onnitus niin vuoden päästä uusi yritys. Näin jo sovittiin :).  Hauska sattuma tuli Tikkurilan asemalla.  Eräs mies tuli kysymään, että saako Elsiä puhutella. Kertoi, että hänellä on lunnikoira myös. Selvisi sitten, että koiramme ovat todennäiköisesti sukua ja samalta kasvattajalta tuleet. Lunnikoirapiirit on pienet :) . 

Minnin kuntoutus on edennyt normaaliin tapaan. Torstaina oli ensimmäinen ultrajakso loppu. Nyt 7 pv taukoa ja vämän viikon perjantaina alkaa seuraava ultrausjakso eli 7pv 2xpv 5 minuutin ajan. Nyt kävelytän 2xpäivässä 10 minuutin ajan tai kerran päivässä reilu 15 min. Sairastarhassa Minni on toki edelleen, mutta viihtyminen siinä alkaa olla huonoa. Viikonloppuna Minni  karkasi kaksi kertaa, mikä oli pelottavaa jalan kannalta.  Päälisin puolin jalka ei reagoinut reissuihin mitenkään. Nyt aitaa on vahvistettu ja vartiointia tehostettu. 

Tytin ratsutus etenee edelleen mallikkaasti. On niin mahtava kouluttaa omaa kasvattia, kun hevosen on tuntenut syntymästä saakka niin luotttamus on toisenlaista. Tytti on niin helppo ollut tähän saakka. Vaikka Taika-varsa huutelee vähän Tytin perään, kun maneesiin lähdetään niin enää Tytti ei siihen reagoi. Kun ollaan töissä niin keskitytään sitten siihen. Tytin kanssa voi mennä yksin tai kaverin kanssa. On niin läsnä omaa ratsastajaansa, että muu ympäristö ei kiinnosta juurikaan. Ei voisi ihananpaa luonnettta olla. 

Torstaina Stella sai ratsastajan ekaa kertaa selkään. Emppu toimi avustaja ja minä rimpuilin  satulassa. Ensin jakkaralle, jossa tutustutin Stellan ylhäältä tuleviin ääniin. Sitten käsillä painoin satulaa ja keinuttelin sitä. Stella oli hievahtamatta paikallaa ja ihan rento. Sitten mahalleen satulaan ja siitä hivutttauduin istuma-asentoon. Edelleen Stella hiljaa ja rento. Emppu syötti vähän joka tilanteessa porkkanaa. Sitten käyntiä varvasti muutama askel kerrallaan. Tämä on monesti vaikeaa, kun ratsastaja keikkuu satulassa ja häiritsee hevosen tasapainoa. Eka kerralla kävellään vain noin 20-30 askelta. Sitten isojen kiitosten kera lopetellaan. Talutttajan kanssa menäään hevosesta riippuen 2-10 kertaa. Joissan hankalissa tapauksissa kauemminkin. Stellaa voi ratsastaa vain torstaisin, kun silloin on avustaja. Yleensä työstäisin 3v nuorta 3x viikossa, mutta nyt ei mahdollisuutta siihen. Voi olla, että Stellan alkukoilutus on hidasta tai sitten hän on niin fiksu, että en tarvi avustajaa kuin pari kertaa. Jotenkin nyt ainakin vaikuttaa tosi fiksulle.  

Muuten tallilla on tavallaan rauhoituttu talven treeneihin. Uusia kisaajia aloittaa ensi kaudella peräti kolme. Se on tosi kivaa. Seuramme ja tallimme liittyi mukaan Srl:n Talen-ohjelmaan. Siinä suunnitellaan jokaiselle ratsukolle ratsastajan polkua pitkin oma tavoiteohjelma. Tavoitteet voi olla etenemistä taso tasolta isompiiin ja vaativampiin kilpailuihin tai sitten tavoitteet ovat ihan vaan omia tulostavoittteita tai itsensä ylittämistä. Tämä varmasti lisää ratsastajien motivaatiota talvikauden treeniin. Ensi sunnuntaina meillä on kokous tästä, jossa aletaan tavoitteita miettimään ja kirjaamaan.

Jos ja KUN (haluan ehdottomasti näin sanoa) Minni kuntoutuu jo ensi kaudeksi niin suurin tavoite on siirtyä vaativa b-tasolle. Toivon, että voisin kisata heti alkukaudesta hyvällä tulostasolla, eikä kuten tähän asti, että 70%:a kaudesta harjoitellaan kisaamista ja totutetaan herkään Minniä uusiin kentiin ja maneeseihin. Pääpainon toivoisin olevan jo 3-4 tason kisoissa. Myös sennujjen aluemestaruuksissa hallissa ja ulkokentällä. Ratsastuksen opejen mestaruuskisat kiinnostaa myös. Jos kaikki sujuu hyvin ja tulostaso vakiintuu vaativa b-tasolla 60%+ tasolle niin ei vaativa a-startti olisi loppukaudesta hullumpi ajatus, mutta tähän tarvitaan jo ripaus onneakin. Tällä kaudella onnea ei juuri ollut. Monet kisat meni pipariksi jonkin mitättömän ulkopuolisen asian takia. Tai ei kaikki edes olleet mitättömiä esim.tarhassa riekkuva hevonen.

Stellan ja Tytin kanssa tavoiteet ovat 1 tasolla He c luokissa. Jos minulla on aikaa talvella tarpeeksi niitä ratsastaa niin 2 tasokaan ei ole mahdoton ja siellä nuorten hevosten luokat. Stella on tarkoitus valmistella myös laatuponi kisaan. Tytin kanssa ehkä suokkien laatuarvostelu. Kiva, kun on nuoria hevosia taas tulossa radoille.

 

 

Matin kanssa katon mitä ehdin. Jostain syystä kirjain koko suureni. Jos ehdin Matilla mennä niin sitten varmaan joitain kisoja mennään 2 tasolla He b-a luokissa. Matilla on ahkera kisaaja nyt, joten kisaamaan Matti pääsee kuitenkin.

 

Elsi on nukkunut koko matkan. Taitaa olla onnellinen, kun pääsi minun luo takaisin. Lopettelen kirjoittelua tällä erää, kun tämä kone kirjoittaa jotenkin viiveellä koko ajan. Ärsyttävää...