Todellakin ensimmäisiin kisoihin ilmoittauduttu. 14.3 on Lapualla 2-taso kisat (eli ensiset aluekisat). Voin mennä rajausten takia vain He A:10 luokan. Emppu menee Olgalla tuon lisäksi myös B-merkin kouluohjelman. Lähden kyllä kisaa asenteella -eka kisa tälle kaudelle-. Minni on monesti ensimmäisessä luokassa jännittynyt, joten siksi harmi, kun ei ole kahta luokkaa mahdollista mennä. Minni oli loppukaudesta jo tosi kiva, alkoi rentoutua, mutta nyt varmasti taas kierrokset kovilla. Kisapäivän ajan tsemppaan paljon itseäni, että olisi minä ainakin viilipytty, vaikka se on luonteelleni vaikeaa. Kisoihin Minnin kanssa lähdetään aina kaikessa rauhassa. Verkat on pitkiä ja rauhallisia. Pääasiassa ratsastan käyntä, kevyttä ravia ja rentoa laikkaa pyöreässä muodossa. En oikeastaa kokoa juuri ollenkaan. Vasta radalle menessä nostan muotoa luokan vaatimalle tasolle.

Alkuviikosta olimme Kimmon treenissä Kokkolassa. Harjoittelimme paljon koottualaukkaa ja ihan piruettilaukkaa. Se oli rankkaa puuhaa molemmille. Kimmo on todella taitava valmentaja ja vaativa, mutta myös hauska. Kimmo vaatii ratsastajalta paljon, oikeasta istunnasta en tingitä. Hevoselle tulee olla kiltti ja ratsastaa niin hyvin, että heppa ymmärtää. Hevoseltakin toki vaaditaan, mutta ratsastajan kautta. Taas tuli sellainen fiilis, että vaikka kotona on mennyt treenit hyvin, niin paljon pitää vielä parantaa. Tämä on älyttömän hyvä juttu ja antaa taas uutta intoa treeniin. Vieläkin pitää olla tarkempi ja huolellisempi ihan jokaisella ratsastuskerralla.

Tätä miettien keskiviikkona sähläsinkin ihan urakalla maneesissa. Pompein tehtävästä toiseen tekemättä mitään kunnolla loppuu. Eli tein juuri niin kuin ei pitäisi ja treenistä jäi huono mieli. No torstaina ja perjantaina ratsastin kaikella hartaudella ja keskityin ihan jokaiseen tehtävään. Minni menikin hyvin. Ratsastin perjantaina tulevaa kisaohjelmaa läpi. Mietin samalla vähän taktiikaa siihen. Ohjelmia opetellessa kannattaa miettiä tarkasti miten minkäkin kohdan tekee, jotta sen saa ratsastettua mahdollisimman hyvin. Eri kehitysvaiheissa täytyy tehtäviä tehdä sillä tasolla millä ollaan. Nyt tässä seuraavassa ohjelmassa on muutamia haasteita. Pohkeenväistöt on Minnille todella helppoja, mutta innostuessaan vauhti kiihtyy ja takaosa pyrkii helposti edelle. Keskiravit on haastavia myös, koska Minni lähtee niinhin kuin raketti ja tekee niistä aina lisättyjä raveja. Takaosakäännös vasemmalle on vaikeampi kuin oikealle ja siitä tulee helposti iso. Mutta ratsastan sen ehkä ennemmin vähän isona, koska muuten voi poljenta takaa sammua. Näissä juuri pitää miettiä miten saa ko liikkeet parhaiten tehtyä. Oikeassa laukassa pitää pystyä ratsastamaan älyttömän hyvässä tasapainossa. Jos vähänkää Minni kuumuu siinä niin se alkaa tarjota vaihtoja. Vaihtovirheet on aina niitä vakavia virheitä, joista menee pisteet heti alas, vaikka muu ohjelma olisikin kohtuullinen.

Minnin treeni jatkuu tästä niin, että tänään on vapaata. Minni tarhailee Mikki-ponin kanssa klo 8-20. Sunnuntaina on jumppatunti luvassa. Ratsastan pääosin pidemmässä ja pyöreämmässä muodossa tehden paljon erilaisia taivutusväistöjä. Maanataina on Susan valmennus, jossa varmaan käydään pätkiä ohjelmasta läpi. Tiistaina tunti tulee koostumaan treenistä ja oikein hyvästä palauttelu jumpasta, koska keskiviikkona on vapaapäivä. Silloin tallille tulee myös Tiina-osteopaatti hoitamaan hevosia. Minni saa myös hoidon, mutta ehkä vähän kevyemmin, kun kisat on lähellä. Torstaina taas treeniä, jossa mietin vielä ohjeman juttuja. Toki kuulostelen osteopatian vaikutusta hevoseen. Tiina on hoitanut Minniä "aina", joten käsittely ei vaikuta Minni ratsastettavuuteen. Hyvä hoitomuoto herkälle hevoselle. Esim tavallisempi hieronta on liian voimakasta. Ollaan tässä asiassa samiksia Minnin kanssa. Tiina hoitaa minutkin ja osteopatia on minulle myös sopiva hoito. Perjantaina sitten ratsastus on enemmän jumppaa hyvällä fiiliksellä. Sitten lauantaian ollaan "valmiina" kilpailuun. Tai niin valmiina kuin tässä vaiheessa voi olla.

Kouluratsun treenaus on todella pitkäjännitteistä puuhaa. Hevonen ei olkeastaa ole koskaan valmis. Tällä kaudella on tavoitteena vakiinnuttaa yli 60%:n tulostaso kansalliselle He a-tasolle. Jos kausi lähtee vähänkään niin, että voisin päästä jatkamaan siitä mihin viime kaudella jäätiin niin sitten tulokset toivoisin olevan lähempänä 65%:a. Jossittelua lisää...jos hyvin menee niin sitten elokuussa pääsisin tekemään ekat Va-B startit. Jos sinne päästään ja prossatkin olisi kohtuulliset niin ehkä sitten sennujen aluemestaruuteen olisi kiva osallistua syksyllä. Tämä on nyt meidän kolmas kausi ja käytännössä 2013 lähdettiin nollasta kisaamaan, vaikka aloitetiin heb-a tasolta. Kyllä on mahtava aloittaa taas kisakausi.