Nooa on varmaan kaksi viikko monta kertaa päivässä kysynyt...Milloin sataa ensilumi? No tänään se sitten satoi. Nooa ja Sara onkin pihalla tekemässä lumiukkoa. Tämä on talvessa aina ihan parasta..lasten riemu. Tähän tietysti liittyy hillitön joulun odotus. Eilen tuli ensimmäinen lelulehtikin ja siitä ne kirjeet joulupukille alkoivat. Inka ei enää usko pukkiin, mutta Sara ja Nooa elää tätä vaihetta vielä ihan täysillä. Uskon kyllä, että joulun lähetessä alkaa Inkakin vielä uskoa jollain tapaa. Joulu on ihanaa aikaa, mutta mikään älytön joulufanittaja en ole. Lähinnä siihen liittyy se ihanuus, että mulla on vapaata enemmän ja lapsilla ei koulua niin saadaan olla enemmän yhdessä.

Tallillakin hepat ovat alkaneet saada hokkikenkiä jalkaa. Eilen Minnin sai myös ne rengaskengät ja pohjalliset eteen. Tämä viikko on kävelytystä luvassa ja ensi viikolla alkaa sitten ratsastus. Luottavaisin mielin olen edelleen. Olen paljon hakenut tietoa sädeluu vaivoista ja jututtanut valmentajia jne. Nyt kun hoito on oikea niin vaiva voi olla oireeton pitkään. Nyt on ollutkin hyvin aikaa keskittyä Helkaa ja Stellaan. Helkalle tuleekin katsoja huomenna. Toivottavasti olisi jo oikea ihminen. Helka on niin upea, että kohta en raaski myydä sitä. Se on todella taivata. Osoittanut jo nyt kokoamiskykyä. Kun ollaan saatu kaikki ongelmat purettua ja luottamus on kehittynyt niin Helka oppii kaiken todella nopeasti. Nyt tekee jo ihan kisatason väistöt ravissa. Eilen tehtiin ravista pysähdyksia ja peruutuksia tuosta noin vain. Laukat nousee jo ilmavasti käynnistä. Helka on suuremmoinen. Pikku-Stella on saanut myös voimaa ja jaksaa kantaa jo paremmin. Sillä on kyllä niin huikeat liikkeet, että en malta odottaa kisauraa sen kanssa.

Niin ne messutkin tuli ja meni. Ainoa harmillinen juttu oli, että meidän osasto oli ihan urheiluhallin juoksusuoran päässä...siis perimmäisessä nurkassa. Tänne piti olla reitti niin, että isosta salista tulee kierros tänne, mutta se ei ollutkaan näin. Väkeä kyllä kävi paljon, mutta uskon ettei kaikki kuitenkaan tänne osaneet tulla. Päivä oli kuitenkin onnistunut ja erittäin mukavaa vaihtelua arjen keskelle. Vaikea sanoa oliko tästä tallillemme hyötyä, mutta toivottavasti tämä joutakin uusia asiakassuhteita poikisi. Ratsastus on harrastuksena muutoksen kourissa ja tänä kyllä on väistämättä meilläkin näkynyt. Kursseilla ollaan kyllä saatu vähän piristystä perustunteihin. Lisäksi pienryhmätuntien suosio on taattu. Tavallaa ne asiakkaat jotka ratsastuksen nykyään aloittaa ja jatkaa niin kyllä sitten myös panostavat siihen. Käyvät useammin tunneilla. Myös suuri osa asiakkaistamme on aikuisia harrastajia. Se mikä on vaan suunnattoman harmillista, että hevosenhoitaja kulttuuri on lähes kadonnut. Tämä tarkoittaa sitä, että hevostaidot ovat puutteellisia nykyään yhä useammalla ratsastajalla. Tämä vaikuttaa osaltaa myös ratsastuksen oppimiseen, kun ei enää tunneta hevosta niin hyvin eläimenä. Mielenkiinnollakin seuraan mihin suuntaan ratsastus kehittyy. Toivottavasti hyvään.

Nyt on melkein pakko lähteä siivouspuuhiin. Lasten leikkihuonen on kuin pommin jäljiltä. Jos menen heti sen siivoamaan niin ehdin vielä lepuuttaa selkäni työkuntoon illaksi. Harmillisesti selkä juilii pahasti. Uudesta biolääkeestä kyllä miellän olleen apua enemmän kuin edellisestä. Vasemman lokan tilanne on jotenkin parempi. Aamuisin on kyllä edelleen parintunnin kipuilut ja jäykkyydet ennenkuin vertyy. No sitä tää nyt vaan on ja tulee olemaan.