Koko viikon on tuullut villisti ja kylmästi, mutta tänään lämpömittari on kivunnut +10 asteeseen. Ihan keväinen olo. Pidän oikeastaan kaikista vuodeajoista yhtälailla, joten kevät ja kesä ei ole minulle mitenkään erityisen tärkeitä. Välillä vietän valitettavasti niin hektistä elämää ettei juuri ehdi seurata vuodenaikojen vaihtelua. Joo todellakin. Myöskin se, että asuu luonnon helmassa saa aikaan sen tottumisen. Kaikki kaunis on niin lähellä, ettei sitä osaa edes katsoa. Mutta tänään on kevättä ilmassa ja sen huomaa.

Tänään oli aamulla treenejä oppilaille. Kisoihin harjoiteltiin ohjelmia. Näitä tunteja on ihana pitää. Ratsastajilla on motivaatio kohdallaan. On kiva hioa ohjelman kohtia niin, että se saa näyttämään mahdollisimman hyvälle. Ohjelmassa voi olla sellaisia kohtia, jotka ovat jostain syystä vaikeita niin mietitään miten ne saa ratsastettua mahdollisimman hienosti. Opetellaan myös kouluratsastajan ylvästä ja itsevarmaan esiintymistä. On tärkeää ratsastaa radalle asetella..minä tulin näyttämään miten taitavasti ratsastan tätä minun hienoa hevosta. Kouluratsastus on arvostelulaji, joten hymyssäsuin edetään vaikka jokin kohta pieleen menisikin.

Taisto-piensuokki pääsi muutaman viikon tauon jälkeen oman ratsastajansa kanssa estetunnille. Pieni tauko oli oikeastaa tehnyt hyvää, kun molemmat olivat innoissaan. Taisto on äärettömän sielukas heppa. Sellainen ujo ja epävarma. Hän tarvii paljon tukea ratsastajalta, mutta luottaessa on todella ihana ja suokiksi erityisen hienokin. Kerran estevalmentaja luuli Taistoa risteytysponiksi, kun Taisto pomppeloi niin kepeästi esteeltä toiselle.

Ratsutin myös yksäri-Ritan tänään. Rita on suuri lähes 170cm korkea wettenburkinhevonen eli hyvin läheistä sukua hannovereille. Rita on ollut ennen Suomeen tuloa Puolassa esteheppana n.100-110 tasolla, mutta koska kapasiteetti loppuu siihen niin tuli Suomeen myyntiin lähinnä yleisheppana. Lihaksistosta ei ollut juuri tietoa, mutta sen asian kanssa mennään koko ajan eteenpäin. Omistaja käy joka viikko tunneilla ja valmennuksissa sekä ratsutan Ritan noin kerran kuussa. Tällä tavalla pääsee eteenpäin. On tavattoman tärkeää, kun ostaa oman hevosen niin on perustunnit, valkut ja ratsutukset kunnossa. Lisäksi paikka manseesitallissa, joten treeni onnistuu ympäri vuoden. Rita on hauska heppa. Se on hyvin koulutettu, joten osaa perusasiat hyvin, mutta hän ei aina viitsi tai usko itsekkään mitä kaikkea voi tehdä. Tänään opeteltiin kävelemään reippaasti. Ritalla on tapana raahustaa käynnissä, mikä on estehevoselle jopa luontainen asia. Niillä hypätään laukassa rata tai tehtävä ja sitten levätään käynnissä. Sain Ritan kävelemään todella kivasti, vaikka vaatikin alussa jopa kipakkaa muistutusta pohkeella. Myös ravi ja laukka tulivat hyväksi. Jostain syystä tämän suuren vähän romuluisen (vielä) tamman kanssa on tulee hyvälle tuulelle.

Voisimpa tässä vähän mainostaakin, jos joku vaikka lukijoista tarvisi ratsuttajaa. Olen kouluttanut hevosia vuodesta -90, joten kokemusta aika paljon. En paljoa enää sisäänratsastuksia tee, koska niissä on omat riskit, mutta sisäänratsastuksen jatkoja mielellään. Pystyn ratsimaan myös pikkuponeja, koska kokoa minulla on vain 157cm/50kg. Kesällä tallissakin on tilaa, vaikka luulen että Ville jääkin kotiin, koska jo toinen yp-koti perui. Pitäsi vaan löytää aikaa ratsastaa sitä...

Nyt tallille takaisin. Inka meni mummolan yökylään, joten Sara ja Nooa talliapulaisian tänään. Mitähän keksin heille tekemistä tallilla, kun mun pitäisi Minninen ratsastaa. Voisin antaa heille ylimääräisen pelivuoron tablella (yh-äipän pelastus aina joskus).