Otsikossa koko elämä :) . En millään halua liittää siihen tätä sairastelua ja kipukroonikkona oloa, vaikka viime aikoina se puoli on taas yrittänyt ottaa ylivaltaa arjestani. Nyt erityisesti, kun olen asiassa tyhjän päällä..aikoja poleille odotellessa.

Sunnuntaina suutasimme Suonenjoelle kisoihin. Emme yleensä kisaa tuolla päin, vaikka nyt juuri tajusimme, että sinne on sama matka kuin Kauhajoelle ja Tornioon, jossa käymme joka kausi. Myös Siilinjärvi ja Jyväskylä on saman n.250km matkan päässä. Tämä antakin meille uusia kisapaikkoja paljon. Nykyään luokat on niin rajattuja, koska kukaan ei jaksa mammuttikisoja järjestää, eikä useimmilla seuroilla (niin kuin meillä) ole edes siihen vaadittavaa tilaa. Tuntuu, että Kannus, on kisapaikkojen keskellä. Hyvä niin.

Suunnistaminen Suonenjoelle oli hauskaa. Ihanien Keski-Suomalaisten  maalaiskylien läpi ajeltiin. Koska emme olleet reittiin järin hyvin perehtyneet ajelimme menomatkalla n.40km soratietä. Onneksi meillä oli hyvin aikaa ja perillä oltiin jopa ennen aikataulua. Hepat Minni ja Olga matkusti tyytyväisenä uudessa tilavassa Böcmannin traikussa. Inka ja Elsi kuuluvat kisareissujen vakiokalustukseen myös. Me Empun kanssa puhua pälätämme matkat ees ja taas, harvoin edes radiota kuuntelemme. Matkoihin kuuluu myös isot termarit kahvia ja herkkuja unohtamatta.

Kisapaikkana oli ratsastuskoulu. Verryttely tapahtui kentällä ja kisa mentiin maneesissa. Onneksi maneesissa oli ryhmissä tapahtuvat 15 minuutin verkat. Maneesin yhdestä nurkasta kuljettiin kansliaan ja päädyn ovat oli myös auki, joten tutustuminen tuli tarpeeseen. Minni oli kentälläkin tuulesta ja lepattavista kulkureittejä reunustavista muovinauhoista huolimatta kohtuu asiallinen. Virtaa toki oli kuin pienessä kylässä, mutta ei mitään suurempia koikkelointeja tapahtunut.

Kenttä 6 meni hyvin. Väistöissä takaosa tuumasi pyrkiä edelle. Toinen keskiravi oli vähän varovainen ja toinen hyvä. Pientä poikittelua oli siellä sun täällä. Toinen keskilaukka päättyi vaihtoon, mutta muilta osin kohtuu ehjä ohjema, jossa pitseet heitteli 4-8 välissä. Lopputulos oli 64+%:a ja luokkavoitto. Tuomari kehui Minnia vuolaasti palkintojen jaossa. Suoruutta vielä lisää niin sitten ollaan jo lähellä 70%:a. Näinhän se on :) . Emppu ja olga tekivät oikein tasaisen ja kivan ohjelman, mutta tiukkaa lijaa pitääneet tuomarit antoivat prossia 58+ ja sija oli neljäs.

Palkintojen jaosta jatkettiin suoraan seuraavan luokan maneesiverkkaan, jossa tunsin Minnin kuumenevan todella paljon. Keskityin vaan keventelemään ja rauhoittelemaan tammaa, mutta koska meidän lähtö oli ensimmäisenä niin turhan kuuman pollen selässä radan aloitin. Hienoja pätkiä taas ja sitten niin nelosia :) . Jotenkin tämän alkukauden saldo on ollut tämä. Prossia 61+ ja luokavoitto. Emppu ja Olga saivat 57 ja olivat sillä toisia. Heidän suosituksesta puuttui energiaa ja Olga painui kuolaimen taakse, mutta taas paljon paljon tasaisen varmaan suorittamista. Edistystä kyllä paljon viime kaudesta.

Kokonaisuudessa kisat oli kivat ja tosi mukavan henkiset. Tätä olinkin taas jo kaivannut. Ihmiset kävivät meitä jututtamassa ja kyselemässä mistä olemme tuleet. Seura tarjosi meille vielä herkullista keittoa ja täytekakkua ennen kotiinlähtöä. Ihan mahtava juttu. Tänne voi hyvinkin tulla uudelleen kisoihin. Paluureitti oli eri ja etenimme vähän parempia teitä. Kotona olimme 22.30. Aamulla tulimme tallille klo 9.30 ja matka alkoi 10.40.

Kisojen jälkeisen päivän tein Minnin kanssa vähän kevyemmän treenin kentällä. Tamma oli kyllä intoa täynnä, eikä pitkä matka tuntunut missään. Keskityin kuitenkin ratsastuksessa hyvään jumppaa tehden väistöjä, avoja, sulkuja, vastataivutuksia isolla ympyrällä kaikissa askellajeissa. Kenttämme on 30x60 kokoinen niin tässä pääsee ratsastamaan ihanan isoja ympyröitä.

Tänään meillä olikin Kimmon valkku Kokkolassa. Käytiin läpi takaosakäännöksen ratsastamista. Sain siihen paljon hyviä neuvoja. Olen ratsastanut ne ihan liian suoralla kaulalla. Olen vain oikeastaa asettanut liikkeen suuntaa. Kisoissa en oikein ikinä ole hyviä käännöksiä päässyt tekemän, kun Minni on niin sukkela niissä. Nyt kun taivutin ihan reilusti kaulasta niin sain kuin sainkin Minnin kuulolle. Jes, tätä pääsen onneksi kokeilemaan heti ensi sunnuntaina kisoissa.

Ravi ja laukkaa käytiin läpi myös. Ravissa keskityttiin nopeisiin takajalkoihin. Harjoitusravi ei saa jäädä leijumaan passagemaisena vaan sen pitää edetä energisenä. Sain Minnin menemään tähän hyvin. Sitten laukassa tehtiin tempon kanssa töitä. Ensin kunnon laukka ja siitä ympyrää pienentäen kokoamista. Eli samaa kuin viimeksi ja tätä ollaan nyt kotona treenattu. Ja se onnistui nytkin. Jipiiiii. Kimmo oli melkeimpä hämmästynyt miten paljon olen saanut Minnin oikeaa laukkaa parannettua ja vasen oli myös tosi hieno. Oli mahtava saada noin hyvää palautetta, koska todella olen kotiläksyt tehnyt huolellisesti ja se on tuottanut tulosta. Olimme Minnin kanssa yhtä hymyä.

Nyt treeniä koko viikko vaan kunnolla, jotta sunnuntaina kisoissa saataisiin edes joitain pikku rikkeitä nyt pois. Tavoite on päästä ratsastamaan paremmin ja tarkemmin.

Lapset ovat olleet riemua täynnä eilisen trampan saapumisen takia. Ennenaikainen koko sakin synttärilahja kasattiin eilen. Sen jälkeen siellä on pompittu hiki päässä. Yksi tapaturmakin jo tuli. Sara ja Nooa kolaroivat. Nooalta meni hammas huulesta läpi niin, että tuli ruhje leuankin puolelle. Alkuu Nooa itki hurjana, mutta pian jääpalat auttoi ja haavasta verenvuoto tyrehtyi helposti. Toisaalta tämä oli hyvä opetuskin, että varovainen saa olla. Onneksi kyselin neuvoja trampan valinnassa ja ostettiin se isoin 4.26m halkaisijaltaan ja turvaverkolla toki. Illalla oli muksut sammuneet hyvin nopeasti klo 20.20. Taisi pomppiminen ottaa voimille. Tuolla ne nytkin pomppivat. Seuraan tästä samalla niiden touhua.

Se tuli vielä mieleen, että tuolloin sunnuntaina kisareissulla olin ihan äärettömän hyvässä kunnossa. Varmasti elimistö saa tuollaisesta jännittävästä ja ihanasta päivästä sellaisen hormoonipaukun, että ne peittää alleen kaikki kivut. Vasta illalla sängyssä kivut lonkkiin ja selkärankaa palasivat. Ihan mahtava viettää edes yksikin kipuvapaa päivä. On tällä harrastuksella vaan suuri vaikutus minuun. Turpaterapia toimii :)

Tunnin päästä lähden töihin. Estetunti, jatko 1 ja aikuisten jatko 2. Siinä illan tunnit. Kivaa! Sen päälle treenaan vielä Matin kanssa. Aika paljon on tekemistä, kun sillä on sunnuntaina he B:2 ohjelma, joka on lähes He A tasoinen sis.vastalaukat kolmikaarisella, alku- ja lopputervehdys laukassa. Ihan liian hankala, mutta onpahan haastetta :) . Matti on luonteeltaa sellainen, että se ei hermostu radallakaa vaikka on vaikeita tehtäviä. Minnin kanssa ei voisi mennä näin. Matti Meikälaiselle sopii kaikki. Se tekee aina parhaansa, joskin viimekauden lopussa oli ihan syperhyperinto radalla, mutta nyt pari viikkoa sitten kotikisoissahan matti oli todella keskittynyt.

Vappukin on tällä viikolla, mutta se ei meidän elämää hetkauta. Monesti ollaan vappuna käyty maastoretkellä yhdellä laavulla, mutta ei tänä vuonna. Tunnit pidän normaalisti kaikille niille jotka on tulossa ja moni on.

Mutta nyt välipaa ja kohta töihin.